Osinkojen verotus on keskeinen osa yrityksen verosuunnittelua Suomessa. Se vaikuttaa sekä yrityksen että osakkeenomistajan kokonaisverorasitukseen. Osinkojen verotus riippuu siitä, onko kyseessä listattu vai listaamaton yhtiö, ja miten suuri osinko on suhteessa yhtiön nettovarallisuuteen. Verotuksellisesti optimaalinen ratkaisu vaihtelee yrityksen tilanteen mukaan ja vaatii huolellista suunnittelua.
Miten osinkojen verotus toimii Suomessa?
Suomessa osinkojen verotus perustuu osittain kahdenkertaiseen verotukseen. Ensin yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa 20 %, minkä jälkeen jaettavasta osingosta maksetaan vielä henkilökohtainen vero. Verotus riippuu merkittävästi siitä, onko kyseessä listattu vai listaamaton yhtiö.
Listatuissa yhtiöissä osinkojen verotus on yksinkertaisempaa: 85 % osingoista on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Pääomatuloveroprosentti on 30 000 euroon asti 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 %.
Listaamattomissa yhtiöissä verotus on monimutkaisempaa. Verotukseen vaikuttaa yhtiön nettovarallisuus ja sen perusteella laskettava osakkeen matemaattinen arvo. Osinko voidaan verottaa joko pääomatulona, ansiotulona tai näiden yhdistelmänä.
Verosuunnittelun kannalta on tärkeää ymmärtää nämä erot, sillä ne mahdollistavat verorasituksen optimoinnin erityisesti listaamattomissa yhtiöissä.
Miten osingot verotetaan listaamattomassa yhtiössä?
Listaamattomassa yhtiössä osinkojen verotus perustuu yhtiön nettovarallisuuteen ja siitä laskettavaan osakkeen matemaattiseen arvoon. Nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla nettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä.
Osingonjako verotetaan seuraavasti:
- Jos osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta:
- 25 % on veronalaista pääomatuloa
- 75 % on verovapaata tuloa
- Tämä huojennettu verotus koskee kuitenkin vain 150 000 euroon asti vuodessa
- Jos osinko ylittää 150 000 euroa, mutta on edelleen alle 8 % matemaattisesta arvosta:
- 85 % on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verovapaata tuloa
- Jos osinko ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta:
- 75 % on veronalaista ansiotuloa
- 25 % on verovapaata tuloa
Tämä järjestelmä kannustaa yrityksiä kasvattamaan nettovarallisuuttaan, sillä se mahdollistaa suuremman määrän huojennetusti verotettua osinkoa. Ansiotulo-osingon progressiivinen verotus voi johtaa korkeampaan verorasitukseen kuin pääomatulo-osingon tasaverotus.
Milloin osinkojen jakaminen on verotuksellisesti kannattavinta?
Osinkojen jakamisen verotuksellinen kannattavuus riippuu useista tekijöistä, kuten yhtiön nettovarallisuudesta, osakkaan henkilökohtaisesta verotilanteesta ja yhtiön tuloksentekokyvystä. Yleensä verotuksellisesti optimaalinen tilanne saavutetaan, kun hyödynnetään huojennetun osingon maksimimäärä.
Listaamattomassa yhtiössä on usein verotuksellisesti tehokkainta jakaa osinkoa, joka on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, mutta ei ylitä 150 000 euroa. Tällöin vain 25 % osingosta on veronalaista pääomatuloa.
Ajoitus on myös merkittävä tekijä. Osingonjaon ajoittaminen tilikausien välillä voi auttaa tasaamaan verovaikutuksia. Joskus voi olla järkevää jakaa osinkoa joka vuosi, joskus taas harvemmin suurempina summina.
Verosuunnittelun näkökulmasta on myös hyvä huomioida, että yhtiön nettovarallisuuden kasvattaminen parantaa mahdollisuuksia huojennettuun osinkoverotukseen tulevaisuudessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi voittovarojen jättämistä yhtiöön investointeja varten.
Miten palkan ja osingon suhde kannattaa optimoida?
Yrittäjän kannalta palkan ja osingon suhteen optimointi on keskeinen verosuunnittelun keino. Päätökseen vaikuttavat sekä henkilökohtainen verotus että yrityksen verotus ja maksut.
Palkanmaksu on yritykselle vähennyskelpoinen kulu, joka pienentää yhteisöveron määrää. Toisaalta palkasta maksetaan enemmän sivukuluja kuin osingosta. Palkasta maksetaan progressiivista ansiotuloveroa, kun taas osinko voi olla osittain verovapaata tai kevyemmin verotettua pääomatuloa.
Yleensä optimaalinen ratkaisu on näiden yhdistelmä:
- Maksa kohtuullinen palkka, joka kattaa elinkustannukset ja hyödyntää ansiotulon progressiota matalammilla veroprosenteilla
- Täydennä tuloja osingoilla, erityisesti huojennetun verotuksen piirissä olevalla määrällä (8 % matemaattisesta arvosta, enintään 150 000 €)
- Harkitse, kannattaako nettovarallisuutta kasvattaa jättämällä varoja yhtiöön tulevien osinkojen verotuksen optimoimiseksi
Jokaisen yrittäjän tilanne on yksilöllinen, joten optimaalinen suhde vaihtelee. Yrityksen nettovarallisuus, yrittäjän muu tulotaso ja eläketurvan rakentaminen vaikuttavat kaikki päätökseen.
Mitä veromuutoksia osinkojen verotukseen on tulossa?
Verolainsäädäntö muuttuu säännöllisesti, ja osinkojen verotukseen voi tulla muutoksia hallituskausien vaihtuessa tai taloudellisen tilanteen muuttuessa. Verosuunnittelussa on tärkeää pysyä ajan tasalla näistä muutoksista.
Mahdollisia tulevaisuuden muutosalueita voivat olla:
- Huojennetun osingon raja-arvojen muutokset (8 % ja 150 000 €)
- Pääomatulo- ja ansiotuloverotuksen verokantojen muutokset
- Yhteisöverokannan mahdolliset muutokset
- Listaamattomien ja listattujen yhtiöiden verokohtelun erojen tasaaminen
Verosuunnittelussa on hyvä huomioida, että pitkäjänteinen suunnittelu on tärkeää, mutta samalla on oltava valmis mukautumaan lainsäädännön muutoksiin. Verotuksen ennustettavuus on yrityksille tärkeää, mutta muutoksia tapahtuu silti.
Yritysten kannattaa seurata aktiivisesti verolainsäädännön kehitystä ja konsultoida veroasiantuntijoita säännöllisesti, jotta osinkojen verotus voidaan optimoida kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Me Talousagenteilla autamme yrityksiä verosuunnittelussa ja osinkojen verotuksen optimoinnissa kannattaa ottaa yhteyttä. Pitkä kokemuksemme ja asiantuntemuksemme auttavat löytämään yrityksellenne parhaat ratkaisut. Tarjoamme veroneuvontaa ja verosuunnittelua Helsingissä, Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla, jotta yrityksenne voi keskittyä olennaiseen – liiketoiminnan kehittämiseen.